Näin ilmanlaatu muuttuu talviaikana

21.01.2020

Talvella ilma tuntuu usein puhtaalta ja raikkaalta koska se on kylmää. Valitettavasti asiat eivät kuitenkaan aina ole sitä, miltä näyttävät – todellisuudessa ulkoilmassa on yleensä korkeampi ilmansaastepitoisuus talvikuukausina. Oikeilla suodatusratkaisuilla sisätilojen ilmanlaatua voidaan parantaa huomattavasti suodattamalla sisäilmasta vaarallisia pienhiukkasia. Vaihto entistä suorituskykyisempiin suodattimiin – tai ilmanpuhdistimen hankkiminen –  vähentää sairauslomia, pienentää rakennuksen energiakustannuksia ja parantaa työntekijöiden tehokkuutta. Sisäilman laadun parantamiseksi löytyy aina keinoja, huolimatta siitä, millainen ilmanvaihtoratkaisu työpaikallasi on. Useimmiten ilmanlaatua on myös varaa parantaa, työskentelit sitten toimistossa, varastossa tai tuotannon parissa. Eikä sen tarvitse maksaa maltaita.

Parempi maalla kuin kaupungissa

Korkeat hiukkaspitoisuudet ovat usein suuremmaksi kiusaksi kaupunkien kuin maaseudun asukkaille. Kaupunkien väestötiheyden vuoksi ilma saastuu nopeammin ja laajemmassa mittakaavassa, esimerkiksi liikenne on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista. Epäpuhdas ilma koostuu erikokoisista hiukkasista: karkeista, hienoista ja erittäin hienoista (nano) hiukkasista. Epäpuhdas ilma sisältää myös typpidioksidia tai maan pinnan otsonia ja voi aiheuttaa terveyshaittoja ihmisille. Huonolaatuisen ilman aiheuttamien terveysongelmien arvioidaan maksavan yhteiskunnalle noin 5,6 miljardia euroa vuodessa (Euroopan tilintarkastustuomioistuin).

Viime vuosina käsitys ilmansaasteiden aiheuttamista ongelmista on muuttunut. Tutkimukset osoittavat selvästi ulkoilman epäpuhtauksien negatiivisen vaikutuksen terveyteemme. On myös todettu, että terveysvaikutuksia esiintyy alhaisemmilla tasoilla kuin aiemmin ajateltiin. Liikennepäästöjen aiheuttamat epäpuhtaudet, erityisesti pienimmät hiukkaset, aiheuttavat suurimmat terveysriskit ja -kustannukset.

Hienot ja erittäin hienot hiukkaset, eli nanohiukkaset, ovat niin kevyitä, että niiden painoa ja massaa on vaikea mitata. Niiden vaikutus hiukkasten kokonaismassaan on pieni, kun samanaikaisesti niitä on määrällisesti eniten. Tämä tarkoittaa, että nanohiukkaset muodostavat yhdessä laajemman pinnan ja ovat kemiallisesti reaktiivisempia kuin karkeammat hiukkaset. Näin ollen ne voivat aiheuttaa suurempaa vahinkoa terveydelle niiden päästessä hengityselimiin.

Raikas ilma sisällä

Ulkoilman laatuun emme voi yksilöinä paljoa vaikuttaa, mutta sisäilman eteen voimme tehdä paljonkin. Voimme käyttää ilmanvaihtojärjestelmissä laadukkaita ilmansuodattimia, joilla on suuri vaikutus epäpuhtauspitoisuuksiin sisäilmassa. Tuloilmasuodatukseen löytyy eri tarpeisiin ja järjestelmiin sopivia ​​suodattimia, eri ​​suodatinluokilla. Matalan suodatinluokan suodattimet päästävät läpi haitallisia hiukkasia, kun taas korkeamman luokan suodattimet vähentävät sisäilman epäpuhtauksia.

Jos haluat vieläkin puhtaampaa ilmaa kuin tavallinen ilmanvaihto pystyy tuottamaan, ilmanpuhdistin on hyvä vaihtoehto. Ilmanpuhdistin täydentää olemassa olevaa ilmanvaihtoa ja toimii hyvin esimerkiksi kouluissa tai toimistoissa, joissa laadukkaampi sisäilma on toivottavaa. Ilmanpuhdistin on erityisen hyvä ratkaisu kaupunkiympäristöissä, korkeampien ilmansaastepitoisuuksien vuoksi.

Valitse puhdistin, joka toimii passiivisella tekniikalla, eli sisältää mekaanisen HEPA H13-suodattimen, joka suodattaa ilmasta myös pienimmät hiukkaset. Muiden tekniikoiden riski on usein se, että ilmanpuhdistin tuottaa otsonia. Mikäli haluat suodattaa ilmasta myös kaasumaiset epäpuhtaudet, tulee ilmanpuhdistimessa olla aktiivihiilisuodatin.

Henkilöstö työskentelee tehokkaammin tilassa, jossa on hyvälaatuinen sisäilma ja optimaalinen huonelämpötila. Työnantajana sinulla on siis mahdollisuus säästää rahaa paremmalla tuottavuudella ja vähentää lyhytaikaisia sairauslomia toimivan ilmanvaihtojärjestelmän ja hyvän sisäympäristön avulla.

Lähteet:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Ruotsin ympäristönsuojeluviraston raportti ”Frisk luft 2019”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Adnan Ploskić, Civil and Architectural Engineering, tutkija sekä Bravida Sverige, liiketoiminnan kehittäjä

Haku

Tilaa blogi

Tilaa >>

Seuraa meitä